Yhtäkkiä tajusin hassuja asioita.
Aloin penkomaan täällä kotona, siis lapsuuden kotona tavaroita mun huoneessa. Sitten löysin kaikkia vanhoja asioita. Yläasteen musiikin kokeita ja yläasteen piisejä, mitä soitettiin ties missä juhlassa ja kissanristiäisissä ja niistä biiseistä kaikkia eri asioita. Sitten löysin myös Peter Panin käsikirjoituksen. Mä niin haluaisin käyttää sitä joskus. Ehkä jossain leirillä tai jotain. Voi Peter Pan. Mää vaan niin tykkään siitä.
Peter Panin mukana muistui mieleen musiikin valinnainen, jossa tehtiin ilmasuryhmän kanssa Peter Pan musikaali päiväkotilaisille. Peter Paniin tehtiin musiikit ihan itte. Ne kaikki nuotitki on vielä tallella. Voi, ikävä niitä aikoja. Ja Peter Pania.
Kuitenkin tämän blogin syvin olemuskin löytyi sieltä kaappien ja hyllyjen pölyisien pinojen alta. Pesukarhut nimittäin. Sinä eräänä alkukesän ihanana päivänä lintujen laulaessa ja Jatulissa juhlasalissa istuessani se violetihko mekko päälläni kerrankin korkokengissä, en vielä tiennyt mitään pesukarhuista.
Sinä päivänä vedin ylioppilaslakin päähäni ja huusin "Vapaus!", vaikken kyllä huutanut. Mutta olisin voinut huutaa. Se päivä kuitenkin toi mulle lahjaksi erään kirjasen. Sain sinä päivänä kaksi kirjaa. Toinen niistä antaa ajatuksia nuorille sankareille, eli tässä tapauksessa mulle. Ja niinhän se antoiki. Kerran aloin kirjoittaan sitten blogia. Ennen tätä blogia siis. Sitten nimien keksiminen on jotenkin aivan kauhean vaikeaa. Jos mää saan joskus lapsia, niin.. No nimet on sitte sen ajan ongelma. Ja ehkä ihmisille on helpompi keksiä nimiä, entä tämmösille tavallaan randomeille asioille, kuten blogeille. Kuitenkin selasin tätä kirjaa, ja löysin sieltä lauseen "Eivätkä pesukarhut kerro." Ja ihastuin siihen lauseeseen ja nimesin blogini sen mukaan ja oon aina tykännyt siitä.
Kuitenki tänä keväisenä ja rankasti sateisena iltana merkitys muuttui hieman, tai oikeastaan paljon. Tämä kirja sattui käteeni ja sitten muistin, että tämä oli se, minkä mukaan blogini nimesin. Ja etsin tämän samaisen kohdan tästä samaisesta kirjasta. En kuitenkaan millään ollut muistanu, mitä muuta siinä luki.
"Miksei rakkaus ole helppoa?
En tiedä. Eivätkä pesukarhut kerro."
Tähän asti kaikki on ok. Kunnes tajusin, että tänään oli oikein osuva päivä löytää tuollainen lause. No sekinhän oli ihan ok, ei mitään ongelmia.
Kuitenkin sen jälkeen katsoin pienemmällä fontilla tuon ajatuksen alla olevaa tekstiä.
Robert Fulghum
Kaikki mitä minun on tarvinnut tietää opin jo lastentarhassa
..en oo koskaan ollut lastentarhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti